Toimin Pojan jääkiekkojoukkueen joukkueenjohtajana. Suurin syy siihen on, että ketään muutakaan vapaaehtoista ei löytynyt joukkueen vanhemmista. Ja jonkunhan homma on hoidettava. Ja kun minulla sattui olemaan jo parin kauden verran aikaisempaa kokemusta hommasta... Pelkäsin todella kovasti aloittaa "managerin" hommat uudestaan, koska kokemuksesta tiedän, ettei näistä kiitosta saa vaan tavallisesti jotakin aivan päinvastaista.

Tällä hetkellä yritän selvitä kyseisestä tehtävästä aivan minimi määrällä työtä, koska aikaa ei tahdo riittää oikeastaan mihinkään ylimääräiseen. Tietyt hetket ovat kyllä omalla tavallaan palkitsevia ja joskus, kun saa kiitosta, niin se lämmittää todella kovasti mieltä. Sen jälkeen jaksaa taas paljon paremmin hoidella joukkueen asioita.

Joulua ennen minä sekä joukkueemme valmentajat saimme paketit kahdelta pojalta ja heidän perheiltään. Valmentajia kiiteltiin kivoista hetkistä ja minua järjestelyistä. Mieltä lämmitti todella kovasti saatu kiitos ja vaivannäkö. Tuli sellainen olo, että ihanaa, joku on huomannut tekemäni asiat ja haluaa kiittää niistä! Minä sain nämä Mustikka sukkalanka -kerät; joka paikkaan mukanani seuraavat kutimet on ilmeisesti huomattu. Oletan valmentajien paketeissa olleen jotakin muuta kuin lankaa... Suuret kiitokset vielä pojille, tästä kiitoksesta ja lahjasta tuli todella hyvä mieli! KIITOS!