Tällä hetkellä suurin osa ajasta menee hermoiluun, edestakaisin säntäilyyn, epätoivoiseen kaappien tutkimiseen ja pikkuisen myös pakkaamiseen. Eli suomennettuna: Olemme muuttamassa! Aikaa pakkailla vielä noin kolme viikkoa, mutta rehellisesti sanottuna: Tämä on ihan hirveätä! Vaikka Poika eilen sanoikin, että voisihan tämä olla hauskaakin...

Suurin ongelma kai on tavaran määrä. Ja varsinkin sen turhan tavaran määrä. Pojan vaatehuoneesta löytyi ainaskin 20 pienet housut. Ja paljon muutakin... Luulen, että sitä pientä ja turhaa on paljon vieläkin jäljellä. Ei muuten puhuta ääneen Äidin pienistä vaatteista, taidamme olla kumpikin kasvuiässä...

Kasvuiästä mieleen tuleekin sitten taas alkanut lätkäkausi, jota varten jouduttiin ostamaan aamulla kovalla kiireellä uudet luistimet. Eli vanhoja ja pieniä jääkiekkovarusteitakin olisi jonkin verran...

By The Way, Lähikaupoissamme ei ole enää pahvilaatikoita ja ruuan oston sijasta olemme siirtyneet syömään pakastinta tyhjäksi. Tein juuri pakastimen sisällöstä inventaariota ja luulen, että pärjäämme ainakin jokusen päivän niin, että ostamme pelkästään maitoa. Katsotaan jatkoa, Poika puhui mahdollisesta muutosta Mammukan luo...

Eli kovasti odotetaan sitä, että pääsemme muuttamaan ja saamme uuden kodin kuntoon. Ensi viikolla Poika aloittaa myös koulun uudessa koulussa. Ja minä odotan, että pääsen tekemään uuteen kotiin kaikessa rauhassa käsitöitä. Kirjat kirjahyllyyn ja minä käsityön kanssa sohvalle tikuttelemaan. Taivas, jota odotan!

Pitäisi kai suunnitella aktiivisesti opiskelua ja työpaikan löytämistäkin. Mutta kyllä se työpaikan löytäminen ainakin tällä hetkellä on tosi epätoivoisen oloista hommaa. Ja opiskella haluaisin kyllä, mutta tuntuu tosi vaikealta löytää sopivaa alaa. Kai siitä pitäisi olla jollain tapaa kiinnostunut ja jostakin saada uskoa, että juuri sillä alalla olisi töitä? Olen kyllä jo keväällä hakemuksia täytellyt, nyt tässä vaan odotellaan, että jossakin tärppäisi. Tavallisesti kyllä olen osannut opiskella juuri niitä aloja, joilta ei kunnolla ole töitä herunut. Ehkä tällä kertaa onnistaa?

Mutta, olen minä jotain ehtinyt saamaan valmiiksikin...

1249755350_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Perussukat, kokoa 44 / 45. Lankana Novitan 7 Veljestä. Puikkoina metalliset puikot kokoa 3,50 mm.

Vein ystävälleni kahdet tämänkokoiset sukat tänään. Sain häneltä muuten tosi hyviä muovisia muuttolaatikoita jokusen lainaksi. Eli pitää kai alkaa täyttämään niitäkin vielä tänään.

Mä meen pakkailemaan ja ihmettelemään tavaramääriä kaapeissa. Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille!